Make your own free website on Tripod.com

Kirjasto

Venus
Lainauspöytä | Early One Morning | Loitsut | Liemikirjat | Yrtti -ja kasvitieto | Ennustus | Muodonmuutokset | Numerologiaa ja riimuja | Taikuuden historia | Huispaus | Pimeuden voimilta suojautuminen | Taikaolennot | Jästitieto/Astrologia | Tarinat, myytit ja muut | Säännöt ja kirjan julkaisu

Naapuriplaneettamme Venus on toinen planeetta Auringosta lukien ja se on Maata
lähimmäksi tuleva planeetta; se on lähimmillään vain noin 42 milj. km päässä.
Venuksen etäisyys Auringosta on 108 200 000 km (0.72 AU), halkaisija 12 103,6 km
ja massa 4.869E24 kg. Venuksen rata on lähimpänä ympyrää kuin millään toisella
planeetalla, radan eksentrisitisyys on alle 1%.

Venus (Kreikassa: Aphrodite; Babylonissa: Ishtar) on rakkauden ja kauneuden
jumalatar. Planeetta on saanut nimensä luultavasti siksi, että se on kirkkain
antiikin aikana tunnetuista planeetoista.

Venus on taivaan kirkkain kohde Auringon ja Kuun jälkeen. Planeetta on tunnettu
jo historian alkuajoista lähtien, jolloin sen luultiin olevan kaksi eri tähteä:
puhuttiin aamu- ja iltatähdestä. Myös Venuksella (aivan kuten Merkuriuksellakin)
on Maasta katsottuna samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Vaihekulma voi saada
kaikki arvot väliltä 0°-180° ja siksi Venus voidaan nähdä täysivenuksena,
uusivenuksena ja kaikissa vaiheissa tältä väliltä.
Venuksen rakenne

Venus on planeetoista kuudenneksi suurin (ja maankaltaisista planeetoista
toiseksi suurin), se on vain vähän Maata pienempi. Sillä on hyvin paksu ilmakehä
ja se on aina paksujen pilvien peitossa. Lämpötila planeetan pinnalla on noin
480 °C ja ilmanpaine 90 kertaa niin suuri kuin maapallon pinnalla. Ilmakehästä
96 % on hiilidioksidia, lisäksi siellä on typpeä, happea, neonia, argonia ja
vesihöyryä.

On arveltu, että Venus on voinut olla noin 100 miljoonaa vuotta sitten lähes
pilvetön, mutta myöhempi tulivuoritoiminta on syytänyt Venuksen ilmakehään niin
paljon vesihöyryä ja muita kaasuja, että planeetta on peittynyt pilviin.
Tulivuoritoiminta on luultavasti edelleen käynnissä.

Venusta kutsutaan usein Maan sisar-planeetaksi. Joiltain osin ne ovatkin hyvin
samankaltaisia:

    * Venus on ainoastaan hieman pienempi kuin Maa (95% Maan halkaisijasta, 80%
Maan massasta).
    * Molemmilla on ainoastaan muutamia törmäyskraatereita johtuen suhteellisen
nuoresta pinnasta.
    * Niiden tiheys ja kemiallinen koostumus on lähes samanlainen.

Näistä yhteneväisyyksistä johtuen ajateltiin pitkään, että tiheiden pilviensä
alla Venus saattaisi olla hyvinkin maankaltainen ja että siellä voisi ehkä olla
jopa elämää, kunnes avaruusluotaimet osoittivat ettei näin ole.

Venus tutkakuvassaVenus pyörii akselinsa ympäri hyvin hitaasti: Venuksen
vuorokausi on 243 Maan vuorokautta. Tavallisesti planeetat pyörivät tähtiin
verrattuna itään päin eli suoraan suuntaan, siis vastapäivään. Venus kuitenkin
pyörii retrogradiseen suuntaan eli taantuvaan suuntaan. Lisäksi Venuksen
rotaatio ja kierto Auringon ympäri ovat synkronoidut siten, että Venuksella on
aina sama puoli Maapallon suuntaan, kun planeetat ovat lähinnä toisiaan.

Venuksen pinnan ilmanpaine on 90 ilmakehää, mikä vastaa Maan ilmanpainetta noin
1 km:n syvyydessä merenpinnan alla. Ilmakehä koostuu pääasiassa
hiilidioksidista. Monien kilometrien paksuisia rikkihappopitoisia pilvikerroksia
on useita. Nämä pilvikerrokset estävät täysin näkyvyyden Maasta. Paksu ilmakehä
aiheuttaa kasvihuoneilmiön, josta on seurauksena noin 400-740 Kelvin asteen
pintalämpötila, mikä saa jo lyijykin sulamaan. Venuksen pintalämpötila on
suurempi kuin Merkuriuksen, vaikka se onkin kaksi kertaa kauempana Auringosta.

Venuksessa on todennäköisesti ollut aiemmin paljon vettä kuten maapallolla on,
mutta se on kiehunut pois. Venus on nykyisin hyvin kuiva. Maapallolle olisi
käynyt samoin, jos se olisi sijainnut vähän lähempänä Aurinkoa. Venuksesta
voidaan saada oppia, kun tutkitaan miten perusteiltaan Maan kaltaisen Venuksen
on käynyt.

Venuksella ei ole lainkaan magneettikentää ilmeisesti hitaasta
pyörimisliikkeestä johtuen. Venuksella ei ole myöskään kuita.

Ensimmäinen avaruusluotain, joka vieraili Venuksella oli, Mariner 2 vuonna 1962.
Se oli alkusoittoa monille muille vierailuille (yli 20 muuta luotainta) mukaan
lukien Pioneer Venus (orbiteri, joka pudotti neljä atmosfääriluontainta ja teki
ensimmäisen kartan Venuksesta) ja Neuvostoliittolainen Venera 7, ensimmäinen
avaruusalus joka laskeutui toiselle planeetalle sekä Venera 9, joka lähetti
ensimmäiset kuvat Venuksen pinnalta. Kaikkein tuoreimpana kiertolaisena
Amerikkalainen luotain Magellan (1989-1994) kuvasi yksityiskohtaisen kartan
Venuksen pinnasta tutkaa käyttämällä (resoluutio alle 300 metriä).
Venus numeroina
halkaisija 12 104 km
massa 0,815 Maa=1
keskitiheys 5,2 vesi=1
pyörähdysaika 244,3 vrk
lämpötila 480 °C
keskietäisyys Auringosta 108,2 milj. km
keskietäisyys Auringosta 0,723 AU
kiertoaika Auringon ympäri 224,70 vrk
ratanopeus 35,0 km/s
akselin kaltevuus 177,3 °
kuiden lukumäärä 0 kpl

Annie Funur, puuskupuh

Enter supporting content here