Make your own free website on Tripod.com

Kirjasto

Pluto
Lainauspöytä | Early One Morning | Loitsut | Liemikirjat | Yrtti -ja kasvitieto | Ennustus | Muodonmuutokset | Numerologiaa ja riimuja | Taikuuden historia | Huispaus | Pimeuden voimilta suojautuminen | Taikaolennot | Jästitieto/Astrologia | Tarinat, myytit ja muut | Säännöt ja kirjan julkaisu

Pluto ehti olla 76 vuoden ajan yhdeksäs "planeetta" Auringosta lukien ja
kaukaisin "planeetta" Auringosta. Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni IAU
päätti 24.8.2006, että Pluto ei ole "oikea" planeetta, vaan ns. kääpiöplaneetta.

Pluton keskimääräinen etäisyys Auringosta on 5 913 520 000 km (39,5 AU), sen
halkaisija on 2320 km ja massa 1,32E22 (0,003 Maan massaa). Kiertoaika Auringon
ympäri on 242,02 sideeristä vuorokautta. Kiertoradan ja ekliptikan välinen
kulma, inklinaatio, on 17,2 astetta.

Pluto on pienin kaikista planetoista ja se on jopa pienempi kuin eräät
Aurinkokunnan kuut: Maan Kuu ja Jupiterin Io, Europa, Ganymede, Kallisto;
Saturnuksen Titan sekä Neptunuksen Triton. Kansainvälinen Tähtitieteellinen
Unioni IAU päättikin 24.8.2006, että Pluto ei ole "oikea" planeetta, vaan ns.
kääpiöplaneetta. Pluto on aurinkokunnan planeetoista ainoa, jota ei toistaiseksi
ole tutkittu luotaimella.

Pluton löytyminen 8. helmikuuta 1930 oli onnekas sattuma. Uranuksen ja
Neptunuksen liikkeisiin perustuneissa laskelmissa, joiden piti ennustaa
Neptunuksen takana olevan planeetan paikka, todettiin myöhemmin virhe.
Tietämättömänä tästä virheestä, Clyde W. Tombaugh teki Lowellin Observatoriossa
Arizonassa erittäin tarkkaa taivaan kartoitusta, joka johti lopulta Pluton
löytymiseen.

Melko pian Pluton löytymisen jälkeen huomattiin, että Pluto oli liian pieni
aiheuttaakseen häiriöitä muiden planeettojen ratoihin. Myöhemmin on arveltu,
että Uranuksen ja Neptunuksen radoissa havaitut poikkeamat olisivatkin
havaintovirheistä johtuvia.

Pluton kiertorata on hyvin soikea (eksentrisyys 0,2527); se on joskus lähempänä
Aurinkoa kuin Neptunus (viimeksi näin oli vuosien 1979 ja 1999 välisenä aikana).
Pluto kiertää akselinsa ympäri päinvastaiseen suuntaan kuin muut planeetat, siis
retrogradiseen eli taantuvaan suuntaan.

Pluto on suhteen 3:2 resonanssissa Neptunuksen kanssa, mikä merkitsee sitä, että
sen kiertoaika on täsmälleen 1,5 kertaa Neptunuksen kiertoaika, mikä estää
planeettoja törmäämästä toisiinsa.
Pluton rakenne

Pluton tiheydestä (2000 km/m^3) voidaan päätellä, että Pluton koostumus on 75%
kiveä ja 25% jäitä samoin kuin Tritonin koostumus. Sen pinta vaikuttaa
muodostuvan metaanin, typen ja hiilidioksin jäistä.

Pluton atmosfääri on huonosti tunnettu. Se on kaasumainen ainoastaan silloin,
kun Pluto on lähinnä Aurinkoa, suurimman ajan Pluton vuodesta atmosfäärikaasut
ovat jäätä. Kaasumaisina ollessaan kaasut ehkä liukenevat avaruuteen tai ne
saattavat olla vuorovaikutuksessa Charonin kanssa.
Planeetta vai asteroidi?

Pluton asemasta on muutaman viime vuoden aikana käyty välillä kiivastakin
keskustelua. Suuri joukko tähtitieteilijöistä on sitä mieltä, että Pluto on
pikemminkin asteroidi tai komeetta kuin planeetta. Jotkut ovat useita vuosia
olleet sitä mieltä, että se on suurin kappale Kuiperin vyön objekteista.
Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni IAU päättikin 24.8.2006, että Pluto ei
ole "oikea" planeetta, vaan ns. kääpiöplaneetta.

Heinäkuun 02. 2001 Cerro Tolon Observatoriossa työskentelevät James T. Elliot ja
Lawrence H. Wasserman nimittäin löysivät uuden Kuiperin vyöhykkeeltä uuden
pikkuplaneetan 2001 KX76, jonka halkaisijan arvioidaan olevan 1200 - 1500 km. Se
on siten huomattavasti suurempi kuin Ceres (950 km) ja hieman jopa Pluton kuuta
Charonia suurempi.

Pluton koko

Asteroidi 2001 KX76:n rata on hyvin samankaltainen kuin Plutolla. Pluton
etäisyys Auringosta on 39.7AU ja 2001 KX76:n 43AU. 2001 KX76:n ratataso on
kallellaan 20° maanratatasoon nähden ja Pluton vastaavasti 17°.

Ja koska Pluton koko on noin 2300 km, on mahdollista, että Kuiperin vyöhykkeeltä
tullaan löytämään suurempiakin kappaleita. Nämä seikat huomioon ottaen Pluto
lieneekin luettavissa lähinnä kuiperoideihin eli Kuiperin vyön kohteisiin.
Pluton pinta lämpenee?

Tähtitieteilijät ovat tehneet vuonna 2002 tapahtuneen tähdenpeiton perusteella
laskelmia, joiden mukaan Pluton pinta saattaa olla lämpiämässä ja vastaavasti
ilmakehä viilenemässä. Laskelmat perustuvat havaintoihin vuonna 2002
tapahtuneesta tähdenpimennyksestä, jolloin Pluto kulki tähden P126A edestä.

Kun planeetta pimensi toisen tähden 1998, tähden valo himmeni nopeasti.
Heinäkuussa 2002 tapahtuneessa pimennyksessä tähden valo puolestaan himmeni
hitaasti kun Pluto siirtyi sen eteen. Tähtien valoa tutkimalla tähtitieteilijät
pystyvät arvioimaan Pluton ilmakehän tieheyttä, painetta ja lämpötilaa.

Vastaavia tähdenpimennyksiä tai -peittoja tulee tapahtumaan runsaasti, koska
Pluto on liikkumassa sellaisella Linnunradan suunnalla, missä tähtiä on enemmän
kuin yleensä.

Viimeisten 16 vuoden aikana on havaittu tapahtuneen vähintään yksi tai useampia
muutoksia. Pluton ilmakehässä on tapahtumassa globaali viilentyminen samaan
aikaan kun muut tiedot osoittavat pinnan olevan lämpiämässä.

Muutos on väistämätön Pluton siirtyessä kauemmaksi Auringosta, mutta
tähtitietelijöiden havainnot ovat odotettua monimutkaisempia. Plutolla on hyvin
epäkeskinen kiertorata ja se on tällä hetkellä etääntymässä Auringosta kohti
ratansa etäisintä pistettä. On mahdollista, että sellaisina aikoina Pluton
ilmakehä on jäätyneenä yli vuosisadan ajan.
Pluton kuut

Pluton suurin kuu on Charon, jonka löysivät amerikkalaiset tähtitieteilijät
James W. Christy ja Robert S. Harrington vuonna 1978, kun Christy oli kuvaamassa
Plutoa US Naval Observatoryssa tarkentaakseen Pluton rataelementtejä. He
huomasivat, että Pluto ei ollut täysin pyöreä vaan sen reunalla näkyi omituinen
pullistuma, joka kiersi Pluton ympäri kerran 6,4 päivässä.

Löytöhetkellä Charonin liikerata Pluton ympäri oli sellainen, että radan taso
oli kohti Aurinkokunnan keskustaa, mikä teki mahdolliseksi havaita Charonin
kiertävän Plutoa monia kertoja. Kirkkauskäyrien vaihteluista ja kiertolaisten
liikehavainnoista toistensa ympäri pystyttiin planeetasta ja sen kuusta
laskemaan niiden yhteinen massa. Niiden erilliset massat onkin jo vaikeampi
saada selville, koska siihen tarvittaisiin hyvin tarkasti mitattuja tietoja
molemman kiertolaisen liikkeestä järjestelman yhteisen massakeskipisteen ympäri,
mihin ei pysty edes Hubble-avaruusteleskooppi.

Charonin kemiallista koostumusta ei tunneta, mutta sen matala tiheys (1,4gm/cm3)
viittaisi siihen, että se muistuttaisi Saturnuksen jäisiä kuita. Sen pinta
näyttäisi oleva jäätä.

Pluto

Hal Weaverin johtama tutkijaryhmä (Johns Hopkins Applied Physics Laboratory)
löysivät kuitenkin vuonna 2005 Hubblen ottamista kuvista kaksi uutta kuuta
Plutoa kiertävältä radalta. Havaintoa ei vielä marraskuun alussa ollut
vahvistettu, mutta mikäli se osoittautuu oikeaksi, Pluto on ensimmäinen Kuiperin
vyön kohde, jolla on kolme kuuta satelliittiradoillaan.

Havainto on kuitenkin sen verran todennäköinen, että kohteet ovat saaneet
alustavat luettelotunnukset S/2005 P1 ja S/2005 P2. Kohteiden mahdollinen
kiertorata on noin 43000 km etäisyydellä Plutosta, eli ne ovat noin 2-3 kertaa
kauempana kuin Charon.
Pluto Express -lennon suunnittelu

Pluto on toistaiseksi Aurinkokunnan planeetoista ainoa, jota ei ole tutkittu
luotaimilla, ja leikkaukset NASAn budjetissa ovat tehneet Pluto -luotaimen
lähettämisen epävarmaksi. Olkoonkin, että NASAn vuoden 2002 budjettiin ei
määrärahoja Pluto Express -luotaimen suunnitteluun tai rakentamiseen ole
sisällytetty, voi kongressi varoja tähän tarkoitukseen silti myöntää.

Mikäli USA:n kongressi myöntäisi varat Pluto Express -luotaimen rakentamiseen ja
se päästäisiin laukaisemaan vuosien 2004 -2006 aikana, voisi luotain saavuttaa
Pluton ennen vuotta 2020. Matka-ajan lyhentämiseksi Jupiterin painovoimaa
käytettäisiin linkona, jolla luotain kiihdytettäisiin kohti Plutoa.
Pluto numeroina
halkaisija 2246 km
massa 0,002 Maa=1
keskitiheys 2 vesi=1
pyörähdysaika 6vrk 9h 17min
lämpötila -230 °C
keskietäisyys Auringosta 5918 milj. km
keskietäisyys Auringosta 39,56 AU
kiertoaika Auringon ympäri 248,8 vuotta
ratanopeus 4,7 km/s
akselin kaltevuus 118 °
kuiden lukumäärä 1 kpl
Pluton kuut (3 kpl) päivitetty 9.7.2006
Kuu Etäisyys km Koko km Massa kg Löytäjä Vuosi
Charon 19 640 1172 1.90e21 Christy 1978
Nix 34 000 64   Weaver 2005
Hydra 43 000 200   Weaver 2005

Enter supporting content here